Hermosolujen sähköinen toiminta

- ilmenee

1. toimintapotentiaaleina
2. hitaina, asteittaisina jännitevaihteluina solukalvolla

- 1. toimintapotentiaalit

• kuljettavat tietoa hermosolusta toiseen
• syntyy aksonissa, etenee synapsiin
• aiheuttaa postsynaptisessa hermosolussa joko toimintaa voimistavan tai toimintaa estävän jännitemuutoksen -> se, syntyykö seuraavassa solussa toimintapotentiaali, riippuu toisista hermosoluista tulevien kiihdyttävien ja estävien viestin yhteisvaikutuksesta
• saapuvien toimintapotentiaalien vaikutusten summautuminen: ajallinen (tiheästi toistuvia), alueellinen (samalle alueelle tulevia)
  
• oppiminen: hermosolujen välinen viestintä muuttuu ärsykekokemusten vaikutuksesta, viestintä joko helpottuu tai vaikeutuu
• muistijälki: oppimisesta seuraava pysyvä toiminnan muutos

- 2. kalvopotentiaalimuutokset

• hermosolukalvolla tapahtuvat jännitemuutokset summautuvat ja tuottavat hitaita aivoaaltoja -> aivoaallot heijastuvat kallon pinnalla jännitemuutoksina
• EEG-mittaus/aivosähkökäyrä: mitataan aivoaaltotaajuuksia ja aivojen yleistä aktiivisuutta
  
• ERP-mittaus (event-related potential): aivoaaltojen muutoksia mitataan johonkin tapahtumaan liittyvänä lyhyenä hetkenä

- sähköisen toiminnan mittaus

• yksittäissolumittaus: solun sisältä
• kenttäpotentiaalit: solun ulkopuolelta
• monisolumittaus (sis. kenttäpotentiaalit): aivojen sisällä elektrodi, joka mittaa sen lähellä olevien hermosolujen toimintaa niiden ulkopuolelta

Koko Hermosolujen toiminnan mittaus -artikkeli täällä: http://www.helsinki.fi/behav/valinnat/2009/Psykologia_paavalinta_artikkelikokoelma.htm

Hyvin sujuneiden lukio-opintojen jälkeen kirjoitin ylioppilaaksi vuosi sitten keväällä. Hakupaperit olin laittanut yliopistoon psykologian ja erään muun aineen laitoksille, mutta psykologia oli ehdoton numero uno. Pääsykoekirjojen 'ahkerasta lukemisesta' - joka näin jälkikäteen ajateltuna taisi olla enemmänkin paniikintäyteistä selailua - ei kuitenkaan ollut apua, ja opiskelupaikka jäi saamatta.

Välivuoden olen viettänyt töissä käyden sekä avoimessa yliopistossa psykologian perusopintoja suoritellen. Oli itsestään selvää, että pyrin tänä vuonna uudestaan opiskelemaan. Tällä kertaa aloittelin pääsykoekirjan asioiden opettelua hitaasti mutta rauhallisesti jo syksyllä, ja nyt, kun pääsykokeeseen on kolme viikkoa, kirjan asiat ovat jokseenkin lähestulkoon suunnilleen ehkä hallinnassa. Matkaa mutkistaa vielä artikkelikokoelma, joka julkaistiin kuukautta ennen koetta, ja sen omaksuminen on vielä edessä. H-hetki on siis 11.5. ja epätietoisuudessa kärvistely loppuu heinäkuussa tulosten tullessa.

Blogiin ajattelin purkaa tuntojani ja ehkä myös muistiinpanojani opiskeluun liittyvistä asioista. Kommentoida saa, asiallisesti tietenkin. :)